Hyppää pääsisältöön

Helatorstaina 9.5. toimipisteemme, puhelinpalvelumme ja verkkoasiointimme palvelevat sunnuntain aukioloaikojen mukaisesti. Sairaanhoitajan chat palvelee myös helatorstaina klo 10–16.

Lue lisää.

Raskausaikana

Raskausaikana

Tältä sivulta löydät seuraavat asiat:

  • Olen raskaana
    • Sokerirasituskoe
  • Imetys alkaa mielikuvista
  • Synnytyspelko
  • Raskausajan ultraäänitutkimukset, sikiöseulontatutkimukset ja tutkimusten tarkoitus
    • Kaikille raskaana oleville tarjottavat maksuttomat tutkimukset
    • Mitä jos seulontatulokseni on poikkeava?
  • Raskauden erityisseuranta
  • Raskausajan päivystyskäynnit

Kun toteat olevasi raskaana ja olet varmistanut asian raskaustestillä, ota yhteyttä neuvolaan. Kerro mahdollisista perussairauksistasi ja lääkityksistäsi ensikäyntiä varatessasi. Jos kuukautiskiertosi on säännöllinen, raskauden kesto ja laskettu aika voidaan määrittää viimeisten kuukautisten alkamispäivästä. Laskettu aika ei ole koskaan tarkka, mutta suurimmassa osa raskauksista synnytys tapahtuu kaksi viikkoa ennen tai jälkeen lasketun ajan. Laskettu aika määritetään alkuraskauden ultraäänitutkimuksella.

Mikäli raskautesti on ei-toivottu, ole pikaisesti yhteydessä neuvolaan tai avoterveydenhuollon lääkäriin.

Raskauden jatkuessa neuvolan terveydenhoitaja seuraa sinun ja sikiön terveyttä raskausajan säännöllisillä neuvolakäynneillä. Odotetun vauvan toinen vanhempi, puolisosi tai muu tukenasi oleva henkilö voi halutessasi osallistua kanssasi kaikille neuvolakäynneille.

Ensimmäisellä käynnillä sinulta otetaan verinäyte veriryhmän ja Rhesus-tekijän määrittämiseksi. Toisesta verinäytteestä tutkitaan kuppa- ja hiv-vasta-aineet sekä hepatiitti. Virtsanäytteestä tutkitaan valkuaisen, sokerin ja tarvittaessa bakteerien määrää. Terveydenhoitaja mittaa sinulta verenpaineen. Äidin pituus ja paino mitataan ja määritetään painoindeksi eli BMI.

Ensikäynnillä saat mukaasi neuvolakortin. Siihen merkitään kaikki raskausajan neuvola- ja äitiyspoliklinikkakäynnit. Pidä neuvolakorttia siis aina mukanasi.

Terveydenhoitaja tekee ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen sinulle raskauslähetteen synnytyssairaalaan. Sairaala lähettää kutsun ensimmäiseen ultraäänitutkimukseen vastaanotettuaan lähetteen.

 

Sokerirasituskokeella selvitään, onko sinulla raskausdiabetes. Pääsääntöisesti sokerirasituskoe tehdään raskausviikoilla 24–28. Jos sairastumisriskisi arvioidaan olevan suuri (painoindeksi BMI on vähintään 35 kg/m2, sinulla on ollut raskausdiabetes aiemmin tai sinulla on todettu munasarjojen monirakkulatauti, raskauden alussa virtsanäytteestäsi löytyy sokeria tai lähisuvussasi on tyypin 2 diabetesta), rasituskoe tehdään sinulle jo raskausviikoilla 12–16. Jos tulos on tuolloin normaali, se uusitaan raskausviikoilla 24–28. Poikkeavaa sokerirasitusta ei tarvitse uusia.

Mikäli sinulla todetaan raskausdiabetes, neuvolan terveydenhoitaja ohjaa sinulle verensokerin kotiseurannan ja antaa sinulle ohjausta raskausdiabeteksen hoidosta. Vaikka kotiseurannassa sokeriarvosi olisivat kunnossa, tulee sinun välttää nopeita hiilihydraatteja (sokeri, valkoinen vehnäjauho, sokeripitoiset mehut, karkit yms.) koko raskauden ajan. 

Kun raskausaika sujuu hyvin eikä sinulla ole raskauteen vaikuttavaa perussairautta, raskauden seuranta tapahtuu neuvolakäynneillä synnytykseen saakka. Keskiraskaudessa tapaat neuvolakäynnillä myös lääkärin. Loppuraskaudessa neuvolakäyntejä on useammin ja terveydenhoitaja auttaa synnytykseen, imetykseen ja vauvaperhearkeen valmistautumisessa. 

Raskauden alussa ajatus imetyksestä voi tuntua vielä kaukaiselta. Naisen keho valmistautuu imetykseen kuitenkin jo odotusaikana. Voitte valmentaa itseänne tulevaan yhdessä, lukemalla oikeaa ja asianmukaista imetystietoa. Imetyksestä on lukuisia terveyshyötyjä vauvalle ja äidille, ja perheen tuki on korvaamattoman tärkeää imetysaikana. Imetys onkin koko perheen asia. Suomessa suositellaan vauvan täysimetystä kuuden kuukauden ja vähintään neljän kuukauden ikään saakka.

Äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi ensimmäisten kuuden kuukauden ajan useimmille normaalipainoisina syntyneille lapsille. Täysimetys tarkoittaa sitä, että vauva saa äidinmaidon lisäksi vain D-vitamiinivalmistetta kahden viikon iästä alkaen. Puolen vuoden iästä alkaen vauva tarvitsee äidinmaidon ohella kiinteitä ruokia kasvun ja kehityksen turvaamiseksi, mutta äidinmaito on tässäkin vaiheessa vauvan pääasiallinen ravinnonlähde. Jos kiinteän ruoan tarjoamista aloitellaan jo aikaisemmin, vauvan tulee olla täyttänyt neljä kuukautta ja olla myös motorisesti valmis maisteluannoksiin.

Imetys edistää äidin ja vauvan terveyttä nyt ja myöhemmin elämän aikana. Moni imetyksen hyödyistä on sitä suurempi, mitä enemmän lapsi saa äidinmaitoa – mitä pidempään lasta imettää, sitä suuremmat hyödyt ovat äidille ja lapselle. Maidon koostumus on myös erilaista eri-ikäisille ja eri raskausviikoilla syntyneille lapsille – se vastaa aina juuri oman lapsesi tarpeita.

Äidille välittömästi ilmeneviä hyötyjä ovat muun muassa se, että toipuminen synnytyksestä on nopeampaa, kohtu supistuu paremmin ja jälkivuotoa on vähemmän. Imettäessä erittyvä oksitosiini on mielihyvähormoni, joka lievittää stressiä ja saa äidin tuntemaan olonsa luottavaiseksi. Imettävät äidit sairastuvatkin harvemmin masennukseen kuin äidit, jotka eivät imetä. Mitä useamman vuoden nainen elämästään imettää, sitä pienempi on hänen riskinsä sairastua muun muassa 2-tyypin diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen, rintasyöpään tai munasarjasyöpään. Imetys auttaa myös painonhallinnassa.

Lasta imetys suojaa erilaisilta tulehduksilta. Täysimetys vähentää tutkitusti esimerkiksi korvatulehduksia sekä hengitystie- ja suolistotulehduksista johtuvia sairaalakäyntejä. Rintamaidossa on muun muassa runsaasti erilaisia maitohappobakteereja, joiden avulla lapsen suolistoon kehittyy mahdollisimman hyvä bakteerikanta. Imetys suojaa kohtalaisesti astmalta, atooppiselta ihottumalta ja kätkytkuolemalta. Imetetyillä lapsilla on vähemmän nekrotisoivaa enterokoliittia (keskosten vaikea suolistosairaus), ennenaikaisesti syntynyt vauva hyötyy siis äidinmaidosta aivan erityisesti. Keliakiaa ja lapsuusiän leukemiaa, sekä myöhemmin lihavuutta, diabetesta ja korkeaa verenpainetta esiintyy imetetyillä lapsilla vähemmän kuin korvikeruokituilla.

Alkuun päästyään imetys on vaivattomin tapa ruokkia vauvaa. Imetys on vauvalle ja äidille myös muuta kuin ruokaa – se on läheisyyttä ja tuo turvaa. Siksi olemme sairaalassa valmiita auttamaan, tarvitsetpa ohjausta raskausaikana, synnytyksen aikana tai vuodeosastolla vauvan syntymän jälkeen. Ihokontakti, vauvantahtinen imetys, ympärivuorokautinen vierihoito ja lisämaidon välttäminen ilman lääketieteellistä syytä tukevat imetyksen käynnistymistä. Imetyksen alkuvaiheessa ohjaamme välttämään tuttia ja tuttipulloa – näin äidin rinnat saavat riittävästi stimulaatiota tuottaakseen paljon maitoa. Aina imetys ei kuitenkaan ole helppoa, ja silloin me ammattilaiset autamme teitä ongelmien ratkaisemiseksi. Suurin osa suomalaisista naisista toivoo imetyksen onnistuvan, mutta jokaisella on oikeus valita myös toisin. Kunnioitamme päätöstäsi. Ohjaamme perheitä yksilöllisesti ja yhteisymmärryksessä teidän kanssanne. Kerrottehan siis avoimesti omista ajatuksistanne ja toiveistanne myös vauvan ruokintaan liittyvissä asioissa.

Entä jos synnytys pelottaa?

Synnytys on jännittävä ja ainutlaatuinen kokemus sinulle naisena ja äitinä. Se voi aiheuttaa joskus pelkoa, jonka taustalla voi olla erilaisia asioita. Synnytyspelko kannattaa ottaa rohkeasti puheeksi neuvolassa. Neuvolan terveydenhoitaja on tottunut puhumaan synnytyspelosta. Hän käy kanssasi läpi synnytykseen liittyviä ajatuksia ja antaa tietoa, jota tarvitset pohtiessasi tulevaa synnytystä ja itseäsi synnyttäjänä. Et ole asian kanssa yksin.

Tarvittaessa neuvolan terveydenhoitaja voi tehdä sinulle lähetteen sairaalaan. Synnytyspelosta voit keskustella kätilön, lääkärin ja esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, ja pyrimme yhdessä löytämään keinoja, jotka tukevat sinua synnytyksen lähestyessä. Synnytyspelkoa hoitaessaan terveydenhoitajat, kätilöt, lääkärit sekä psykologit auttavat sinua miettimään synnytykseen liittyviä asioita.

Ketään ei pakoteta tai painosteta mihinkään. Tavoitteenamme on auttaa sinua ja puolisoasi valmistautumaan synnytykseen, vähentää pelkoa ja lisätä luottamustasi itseesi synnyttäjänä. Tavoitteilla halutaan auttaa sinua saamaan hyvä synnytyskokemus synnytystavasta riippumatta. Lisää tietoa synnytyspelosta ja sen hoidosta löydät Terveyskylästä.

Raskausaikana tehtävien ultraäänitutkimusten tarkoitus on todeta, onko raskautesi edennyt normaalisti, sekä saada tietoja mahdollisista riskitekijöistä. Sikiöseulontatutkimuksia ovat ultraäänitutkimukset, sinulta verinäytteestä määritettävät merkkiaineet sekä näiden yhdistelmät. Poikkeava seulontatesti ei merkitse sikiön sairautta, vaan sikiöpoikkeavuuden kohonnutta riskiä. Normaali seulontatulos ei puolestaan takaa tervettä lasta.

Kaikille raskaana oleville tarjottavat maksuttomat tutkimukset:

  • Varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus raskausviikolla 10+0-13+6. Yleisessä ultraäänitutkimuksessa varmistutaan raskaudesta, määritetään raskauden kesto ja tarkistetaan sikiöiden lukumäärä. Voit osallistua tähän ultraäänitutkimukseen, vaikka et osallistuisi sikiöseulontatutkimuksiin.
  • Kromosomipoikkeavuuksien seulonta toteutetaan ensisijaisesti varhaisraskauden yhdistelmäseulonnalla, mikä sisältää verinäytteen raskausviikolla 9+0 − 11+6 ja niskaturvotuksen mittauksen yleisen ultraäänitutkimuksen yhteydessä raskausviikolla 11+0 – 13+6. Kromosomiseulontaan osallistuvat käyvät verikokeissa noin 14 päivää ennen alkuraskauden ultraäänitutkimusta. On mahdollista että ultraäänitutkimuksessa todetaan, että kuukautisista laskettu raskaudenkesto ei pidä paikkaansa. Tällöin kromosomiseulontaa varten voidaan tutkimus joutua uusimaan oikeana ajankohtana tai toteuttamaan kaksoisseula-verikokeella raskausviikolla 15+0-16+6.  Varhaisraskauden yhdistelmäseulonta löytää 85 % ja kaksoisseula-verikoe 60 % etsityistä kromosomihäiriöistä. Millään tutkimuksella ei voi täysin taata syntyvän yksilön normaalia kromosomistoa ja rakennetta.
  • Ultraäänitutkimus vaikeiden rakennepoikkeavuuksien selvittämiseksi raskausviikolla 18+0 - 21+6 tai raskausviikon 24+0 jälkeen.

Riittävän informaation jälkeen voit itse päättää, haluatko osallistua tutkimuksiin. Voit muuttaa mielipiteesi missä tahansa seulonnan vaiheessa. Kunnioitamme päätöstäsi. Neuvolan ensikäynnillä saat tietoa sikiöseulonnoista ja sinulta kysytään jo halukkuudestasi osallistua seulontatutkimuksiin. Näin sinulle jää aikaa pohtia osallistumistasi. Seulontatutkimuksista kieltäytyminen ei vaikuta raskautesi ja synnytyksesi seurantaan tai hoitoon, eikä lapsesi hoitoon syntymän jälkeen.

Mitä jos seulontatulokseni on poikkeava?

Yleisimmät seulonnassa löytyvät poikkeavuudet ovat kromosomien 13, 18 ja 21 (Downin oireyhtymä) lukumäärissä. Kromosomipoikkeavuuksia ei voida löytää suoraan. Tutkimalla raskaana olevan verikokeesta tiettyjä biokemiallisia ainepitoisuuksia sekä sikiön niskaturvotusmittaa voidaan löytää ne sikiöt, joiden kromosomipoikkeavuuden todennäköisyys on suurentunut. Todennäköisyys esitetään riskisuhdelukuna, jossa rajana on 1:250. Riskiryhmään joutuminen ei vielä tarkoita, että sikiöllä olisi poikkeavuus. Raskaana olevista 3–5 % erottuu korkeamman riskin ryhmään. Jos kuulut seulontatutkimuksen perusteella korkeamman riskin ryhmään, sinulle tarjotaan mahdollisuus jatkotutkimuksiin.

Mikäli seulonnan perusteella saatu kromosomipoikkeavuusriski on korkea tai sikiöltä löytyy rakennepoikkeavuuksia, sinulle tarjotaan mahdollisuus tarpeellisiin lisätutkimuksiin, joihin osallistuminen on vapaaehtoista. Tarjottavat jatkotutkimukset arvioidaan aina yksilöllisesti riskituloksen sekä löydösten perusteella. NIPT-tutkimuksella (sikiön trisomiatutkimus äidin verestä) voidaan seuloa sikiön yleisimmät trisomiat ( 21-trisomia eli Downin syndrooma, 18- trisomia ja 13-trisomia), sekä sukupuolikromosomien lukumääräpoikkeavuudet. Menetelmässä hyödynnetään äidin verenkierron sikiöperäistä DNA:ta, eikä tutkimukseen liity keskenmenoriskiä. Vastaus saadaan noin kahdessa viikossa. Lapsivedestä tutkitaan vaihtoehtoisesti joko pikatutkimuksella kromosomit 13, 18 ja 21 sekä sukukromosomit X ja Y tai tarvittaessa viljelyllä kaikki kromosomit. Vastaus saadaan 4–14 päivässä tutkimuksesta riippuen. Lapsivesipunktioon liittyy 0,5 % keskenmenoriski. Vastauksista soitetaan sinulle kotiin jos ei toisin sovita. Kaikki jatkotutkimukset ovat aina vapaaehtoisia ja niistä päätetään yhdessä raskaana olevan kanssa.

Terveyden kannalta merkittäviä synnynnäisiä kehityshäiriöitä esiintyy 2–5 prosentissa raskauksista ja pienempiä jopa kymmenessä prosentissa. Kaikkia rakennepoikkeavuuksista ei voida löytää, yleisimmin löytyvät vaikeat viat. Löytyneet rakennepoikkeavuudet kartoitetaan mahdollisimman hyvin jatkoultraäänitutkimuksilla kokeneen lääkärin tekemänä. Tarvittaessa gynekologi lähettää odottajan lisätutkimuksiin yliopistosairaalaan. Usein tarvitaan myös kromosomien tutkimista lapsivedestä, koska tiettyihin rakennepoikkeavuuksiin liittyy myös kromosomipoikkeavuuksia.

Jatkotutkimusten jälkeen voit tehdä raskauttasi koskevia päätöksiä käytettävissä olevan tiedon perusteella. Mikäli sikiöllä todetaan kromosomipoikkeavuus tai vaikea rakennepoikkeavuus, raskauden keskeyttäminen on mahdollista raskausviikolle 24+0 saakka. Kun raskautta päätetään jatkaa, sitä seurataan sen edellyttämällä tavalla ja syntyvän lapsen hoito suunnitellaan. Tietoa pyritään antamaan mahdollisimman paljon.

Vaikka poikkeavan seulontatuloksen mahdollisuuden tietää etukäteen, tieto on perheelle aina järkytys. Epätietoisuus ja lisätutkimusten odottaminen on henkisesti hyvin kuormittavaa. Halutessanne järjestämme teille tapaamisen henkiseen tukemiseen erikoistuneen kätilön, sosiaalityöntekijän tai esimerkiksi sairaalapastorin kanssa. Päätös keskeyttää toivottu raskaus sikiön vaikean vamman tai sairauden takia on perheelle hyvin raskas. Ennen päätöstä annamme teille kaiken mahdollisen informaation sikiön tilanteesta ja ennusteesta. Myös raskauden jatkuessa huoli sikiön voinnista voi viedä voimia ja painaa vanhempien mieltä. Ammattilaisten tarjoamaa tukea on mahdollista saada niin pitkään kuin se koetaan tarpeelliseksi.

 

Jos raskaudessasi tarvitaan erityisseurantaa, seurantakäynnit toteutetaan äitiyspoliklinikalla. Neuvolakäyntejä jatketaan äitiyspoliklinikkakäyntien rinnalla yleensä normaalisti. Voit tarvita erityisseurantaa esimerkiksi perussairautesi tai raskauteesi liittyvän tilanteen vuoksi. Tavallisia raskausajan erityisseurantaa tarvitsevia sairauksia ovat esimerkiksi diabetes, verenpainetauti tai epilepsia. Tarvittaessa seurantaasi tehdään yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa, esimerkiksi sisätautien poliklinikalla. Raskauteen liittyviä erityistilanteita ovat esimerkiksi monikkoraskaus tai lääkehoitoa vaativa raskausdiabetes.

Äitiyspoliklinikallamme toimii erikoistuneita vastaanottoja, joissa voit tavata kätilön ja lääkärin oman tilanteesi mukaan. Synnytyspelkopoliklinikka, imetyspoliklinikka, GDM-poliklinikka ja HAL-poliklinikka antavat sinulle tukea ja ohjausta yksilöllisesti. Voit saapua vastaanotolle yhdessä puolisosi, toisen vanhemman tai tukihenkilön kanssa.

Alkuraskauden päivystyskäynnit tapahtuvat omassa terveyskeskuspäivystyksessä. Raskausviikosta 14+0 eteenpäin raskausajan päivystyskäynnille tullaan naistentautien ja synnytysten päivystykseen. Syitä naistentautien ja synnytysten päivystyskäynnille ovat esimerkiksi verinen vuoto, ennenaikainen supistelu tai raskausmyrkytyksen oireet. Päivystyskäynnille tullaan esimerkiksi neuvolan lähettämänä tai soittamalla ensin tilannearviota varten naistentautien ja synnytysten päivystykseen. Päivystyskäynnillä kannattaa varautua pidempäänkin odotukseen, koska kätilö ja lääkäri ottavat potilaita vastaan kiireellisyysjärjestyksessä ilman ajanvarausta.