Vammaispalveluiden yleiset periaatteet
Vammaispalveluita voi saada henkilö, jolla on vamman tai sairauden takia pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalveluiden asiakkaat ovat kaiken ikäisiä ja vammaisuus voi olla synnynnäistä tai se on voinut alkaa myöhemmin sairauden tai vammautumisen seurauksena.
Hyvinvointialueen palveluilla ja tukitoimilla tuetaan vammaisten henkilöiden selviytymistä arjessa. Vammaisten erityispalvelut tukevat vammaisten henkilöiden oikeutta olla osa yhteiskuntaa.
Vammaispalveluiden tarkoituksena on mahdollistaa:
- Vammaisen henkilön yhdenvertaisuus vammattomien henkilöiden kanssa
- Itsenäinen elämä
- Omannäköinen elämä
- Työssäkäynti
- Opiskelu
- Harrastaminen
- Sosiaaliset suhteet ja niiden ylläpito
- Osallistuminen vaikuttamistyöhön
Vammaisten palveluita säädetään kolmessa eri laissa: sosiaalihuoltolaissa, vammaispalvelulaissa ja kehitysvammalaissa. Mikäli haluat tutustua tarkemmin aiheeseen, sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut tilastoja sekä listaa eri toimijoiden palveluista, joita vammainen henkilö voi tarvita.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaana
Ensisijaisesti vammainen henkilö saa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, joita täydennetään tarpeen mukaan vammaispalveluilla. Vammaispalvelut ovat siis toissijaisia palveluita. Vaikka asiakkaalla olisi oikeus yhteen vammaispalveluun, asiakkaan muut palvelut voivat silti koostua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
Vammaispalveluista voi hakea vain vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisia palveluita. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut haetaan ja myönnetään lähtökohtaisesti hakijalle itselleen, ja esimerkiksi vammaisen lapsen sisarukset saavat tuen muiden palveluiden piiristä.
Esimerkiksi perustoimeentulotukea haetaan vammaispalveluiden sijaan Kelasta ja taloudellisissa vaikeuksissa täydentävää toimeentulotukea yleensä aikuisten sosiaalipalveluista.
Jos sinulla on epäselvyyttä, mitä vammaispalvelua kannattaisi tai voisit hakea, pyydä ohjausta ja neuvoa vammaispalveluista.
Vammaispalveluiden tarpeen arvioiminen
Vammaispalveluiden asiakkuus alkaa yleensä hakemuksen myötä. Hakemuksen jälkeen ammattilainen ottaa yhteyttä hakijaan ja sopii palvelutarpeen arvioinnista.
Palvelutarpeen selvittämiseksi hakija toimittaa vammaispalveluihin tarvittavat selvitykset vammaisen henkilön diagnooseista ja toimintakyvystä. Vammaispalveluita ei myönnetä tiettyjen diagnoosien perusteella, vaan henkilön tilannetta tarkastellaan aina yksilökohtaisesti ja asiakkaan toimintakyky keskiössä. Toimintakykyä tarkastellaan myös ympäristöä ajatellen: kotona henkilö saattaa selvitä ilman minkäänlaista tukea, mutta kodin ulkopuolella liikkuessa tilanne voi olla toisenlainen.
Palvelutarpeen arvioinnissa kartoitetaan vammaispalvelulain ja erityishuoltolain mukaisten palveluiden tarve. Arvioimisessa huomioidaan, kuinka vammainen henkilö voi elää oman näköistä ja merkityksellistä arkea ja tehdä yksilöllisiä valintoja vammasta ja elämäntilanteesta riippumatta.
Päätös vammaispalveluiden tai tuen saamisesta
Vammaispalveluita tai tukitoimia hakeva saa päätöksen hakemukselleen mahdollisimman pian, mutta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Päätökset ovat voimassa yleensä toistaiseksi, ellei henkilön oma etu, yksilöllinen tilanne tai palvelun luonne edellytä määräaikaista päätöstä.
Sosiaalipalveluissa kirjalliseen hakemukseen saa aina kirjallisen päätöksen. Tämän vuoksi on oikeusturvan kannalta tärkeää, että palveluita haetaan kirjallisesti (tai suullisesti sopimalla siitä työntekijän kanssa). Tällöin hakija saa selkeän perustelun sille, miksi palvelua on tai ei olla myönnetty. Päätöksen mukana saa myös ohjeen, miten voi valittaa päätöksestä, jos ei ole siihen tyytyväinen.
Vammaispalveluiden palvelusuunnitelma
Mikäli vammaisesta henkilöstä tulee palvelutarpeen arvioinnin myötä vammaispalvelujen asiakas, laaditaan hänelle palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelmaa tehdään yhdessä asiakkaan tilanteen kannalta olennaisten ja hänen toivomiensa henkilöiden kanssa.
Palvelusuunnitelmaan sisältyy kaikki asiakkaan tarvitsemat palvelut. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös asiakkaan lähitulevaisuudessa tapahtuvat elämänmuutokset.
Palvelusuunnitelman laatimisen jälkeen asiakkaan oma vammaispalveluiden työntekijä vastaa suunnitelmassa olevien palveluiden koordinoinnista ja tekee sovitusti yhteistyötä asiakkaan lähiverkoston kanssa.
Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat asiakkaille pääsääntöisesti maksuttomia. Tässä otetaan kuitenkin huomioon normalisaatioperiaate, eli esimerkiksi julkisella liikenteellä kulkeminen on maksullista kaikille, ja näin ollen myös liikkumista tukevasta palvelusta voidaan periä julkisen liikenteen käyttöä vastaava hinta.