Hyppää pääsisältöön

Lapsiperheen ravitsemus

Syöminen on tärkeä osa lapsiperheen arkea. Yhdessä syöden opetellaan uusia makuja ja vaihdetaan samalla päivän kuulumisia.

Onko ruokailu teidän perheessänne ilon vai huolen aihe? Aina ruokailut lapsiperheessä eivät suju kuin tanssi – tällöin on hyvä muistaa, että lapsilla syömisen vaiheet vaihtelevat luontaisesti. Monipuolinen syöminen on taito, jota lapsi vasta harjoittelee. 

 

Aikuisen asenteet, myönteinen ruokapuhe ja esimerkki monipuolisesta syömisestä sekä aikuisen luoma rento, lempeä ja kannustava ilmapiiri tukevat lapsen ruokaoppimista. Pohja syömistä ohjaaville makumieltymyksille ja tottumuksille luodaan lapsuudessa. Siten terveyttä ja hyvinvointia tukevien ruokailutottumusten opetteluun kannattaa panostaa. 

Jäikö kysyttävää? Ota yhteyttä etäperhetyöntekijään.

Jokaisen keho on arvokas ja oikeanlainen juuri sellaisenaan. Lapsen itsetuntoa, myönteistä keho- ja ruokasuhdetta sekä luontevaa suhtautumista liikkumista ja liikuntaa kohtaan voi tukea monin tavoin. Muista, että hyväksyvä katse ja puhe sekä omaa että lapsen tai nuoren kehoa kohtaan on avainasemassa.

Yhteiskunnalliset ulkonäköihanteet aiheuttavat paineita ja haastavat liki jokaisen lapsen ja nuoren vasta muotoutuvaa keho- ja ruokasuhdetta. Lapselle tai nuorelle ylipaino on arka aihe, jota on tärkeää lähestyä hienotunteisesti. Mikäli lapsen tai nuoren ylipaino huolettaa, on siihen mahdollista saada tukea. Myös syömisen ja kehosuhteen pulmiin on löydettävissä ratkaisuja.

Jos kaipaat tukea lapsen tai nuoren painonhallintaan ja myönteisen kehosuhteen tukemiseen, kannattaa tutustua Terveyskylän lastentalon painonhallinnan osioon sekä Neuvokas perhe -verkkosivujen Keho-osioon. Myös Neuvokas perheen Meidän perheen hyvinvointikurssilta saat paljon ideoita.  

Joskus lapsen syöminen voi muuttua pulmalliseksi ja siihen voi ilmaantua syömishäiriölle tyypillisiä piirteitä. Syömishäiriöliitto SYLI tuottaa tietoa syömishäiriöistä, tarjoaa tukea syömishäiriöön sairastuneille, oireileville sekä läheisille sekä edistää ruoka- ja kehorauhaa yhteiskunnassamme. 

Kaipaatko ammattilaisen tukea lapsen tai nuoren painonhallintaan ja keho- tai ruokasuhteen pulmiin? Ota yhteyttä etäperhetyöntekijään.

Mikäli kaipaat vanhempana tukea oman ruoka- ja kehosuhteesi pulmiin, voit  ottaa yhteyttä sähköisesti myös elämäntapaohjaajaan.

Lue lisää:

1. Anna lapsen osallistua

Ota lapsi mukaan ruoan valmistukseen, ruokalistan suunnitteluun ja raaka-aineiden valintaan. Arjen ruokailujen suunnitteluun ja toteuttamiseen voi osallistua koko perhe, kukin oman ikätasonsa mukaisesti. Anna lapsen esimerkiksi päättää, mikä kasvis tai hedelmä tällä viikolla kaupasta ostetaan kotiin maisteltavaksi, tai kootkaa yhdessä perheen toiveruokalista. 

2. Kehu ja kannusta

Pakottaminen, tuputtaminen, kiristys ja lahjonta eivät ruokarohkeutta etsiessä toimi – sen sijaan kehuja ei kannata säästellä. Lasta voi kiittää ja kehua esimerkiksi kauniista pöytätavoista tai ruoan maistamisesta. Muista, että aikuinen päättää mitä ja milloin on tarjolla ruuaksi, ja lapsi päättää kuinka paljon ja mitä syö. Jokaisella on oikeus olla kokeilematta tai maistamatta, eikä kaikesta ruuasta tarvitse tykätä. 

3. Tutustukaa ruokaan eri aistien avulla

Miltä ruoka tuoksuu, näyttää tai kuulostaa? Uusiin ruokiin kannattaa tutustua monipuolisesti eri aistien avulla, eikä maistamisen tarvitse aina olla tavoite. Kasvikset maistuvat usein lapsille paremmin, kun ne tarjoillaan selkeinä, tunnistettavina paloina toisistaan erillään. Voit siis huoletta unohtaa sekasalaatin teon ja kattaa pöytään vaikkapa pikkutomaatteja, kurkkusiivuja ja omenanlohkoja sellaisenaan! Vältä ”piilottamasta” kasviksia ruoan joukkoon, vaan kerro rehellisesti mitä ruoka sisältää.

4. Harjoitelkaa yhdessä syömisen itsesäätelyä

Lapsi oppii parhaiten yhdessä muiden kanssa – siispä yhdessä kannattaa syödä aina kun mahdollista. Rento ja kiireetön sekä tunnelmaltaan myönteinen ruokahetki yhdessä aikuisten kanssa tukee lapsen ruokaoppimista. Älylaitteet ja muut häiriötekijät kannattaa ruokailuhetkestä poistaa, ja keskittyä sen sijaan yhdessä oloon ja ruoasta nauttimiseen.

Syömisen itsesäätely on tärkeä taito nykypäivän yltäkylläisen ruokatarjonnan keskellä. Syömisen itsesäätelyyn kuuluu mm. kehon sisäisten nälkä- ja kylläisyysviestien mukainen syöminen - se, että syö juuri itselleen sopivasti. Pienet lapset ovat tässä yleensä luonnostaan taitavia, jolloin aikuisen tehtäväksi jää malttaa kunnioittaa lapsen omaa itsesäätelyä. 

5. Opetelkaa joustavaa suhdetta ruokaan ja syömiseen

Herkuista ei kannata tehdä liian isoa numeroa, eikä arvottaa ruokia ”epäterveellisiin” ja ”terveellisiin”. Kiellot ja jyrkkä suhtautuminen ”epäterveellisiksi” miellettyihin ruokiin saattaa vain lisätä lapsen kiinnostusta niihin. Myös herkkuhetket hyvällä omatunnolla kuuluvat hyvää syömiseen. Joustavuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että herkkuja kannattaa syödä mielin määrin. Perheen säännöistä herkuttelun suhteen kannattaa sopia yhdessä.