Kuntoutuksen järjestäjätahot

Kuntoutuksen tarve voi nousta oireilun, loukkaantumisen, leikkauksen tai vakavamman sairastumisen myötä. Myös synnynnäistä sairautta potevalla voi olla kuntoutuksen tarvetta erityisesti kasvun- ja kehityksen eri vaiheissa, elämän nivelvaiheiden kohdalla ja toimintakyvyn muuttuessa.

Kuntoutuminen on ajallisesti rajallinen prosessi, jossa korostuu kuntoutumiselle asetetut konkreettiset tavoitteet, niitä kohti pyrkiminen tarvittavilla terapeuttisilla keinoilla ja kuntoutujan/perheen omalla panostuksella sekä kuntoutumisen seuranta ja arviointi.

Alle on koottu kuntoutuksen järjestäjätahoja ja erilaisia kuntoutuksen toimijoita kuntoutuksen kentän selkeyttämiseksi.

seututk-logo   Terveyskeskussairaalan kuntoutus

Kuntoutus käynnistyy usein jo erikoissairaanhoidossa vamman, leikkauksen tai vakavan sairastumisen myötä ja jatkuu mahdollisesti terveyskeskussairaalassa ennen kotiutumista. Terveyskeskussairaalassa annettavan kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutua akuutin sairauden aiheuttamasta toimintakykyhaitasta niin, että kotiutuminen omaan kotiin tai jatkohoitopaikkaan mahdollistuu. Terveyskeskussairaalakuntoutus sisältää sekä terapeutin toteuttamaa kuntoutusta että hoitohenkilökunnan aktiivista ohjaavaa otetta, eli ns. kuntoutumista tukevaa hoitotyötä.

Kotiutumisen alla lainataan terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta tarvittavat apuvälineet kotiin sekä arvioidaan jatkokuntoutustarvetta. Jos jatkokuntoutus on tarpeen, varataan aika jatkokuntoutuspaikkaan kotiinlähdön kynnyksellä. Kotiutuessa suoraan erikoissairaanhoidosta kotiin kuntoutus jatkuu, tai sen tarvetta arvioidaan, terveyskeskuksen avokuntoutuksessa.

seututk-logo   Terveyskeskuksen avokuntoutus

Terveyskeskuksen avokuntoutuksen palveluvalikoimaan kuuluvat fysioterapia, toimintaterapia ja puheterapia. Terapiat voidaan toteuttaa joko terveyskeskuksen omana toimintana tai ostopalveluna (palveluseteli/maksusitoumus).

Kun tarve kuntoutustoimille herää oireilun, sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi (asiakkaalla, sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisella tai lapsen ollessa kyseessä vanhemmilla, päivähoidolla tai opetustoimella), yhteyttä voi ottaa suoraan paikkakunnan terveyskeskuksen kuntoutukseen arvioajan varaamiseksi. Jos aloitteen tekemiseen on annettu lupa (esim. aloite tulee terveydenhuoltoon opettajalta vanhempien luvalla), otetaan kuntoutuksesta yhteyttä suoraan asiakkaaseen tai lapsen ollessa kyseessä hänen vanhempiinsa. Erillistä lähetettä ei tarvita.

Arvioinnin ja haastattelun pohjalta mietitään, minkälaisille ohjaus-, neuvonta- tai kuntoutustoimille olisi tarvetta ja asetetaan yhdessä kuntoutujan/perheen kanssa tavoite. Toteuttamistapoja ja -keinoja ohjaavat näyttöön perustuvat ja hyväksi havaitut toimintatavat. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan sovitun ajanjakson jälkeen.

Akuutin sairastumisen kohdalla kuntoutustoimet käynnistyvät usein jo erikoissairaanhoidossa ja kotiutumisen myötä kuntoutus jatkuu suunnitellusti terveyskeskuksen avokuntoutuksessa. Toimintakyvyn muuttuessa nopeasti, terapian tarvetta ja sisältöä voidaan arvioida lyhyemmänkin kuntoutusjakson jälkeen.

Terapioiden toteuttamistapoja on useita. Ohjaus- ja seurantaluontoiset käynnit ovat perusteltuja oman harjoittelun tukemiseksi ja seuraamiseksi (esim. lonkkaproteesileikkaus). Lapsen ollessa kyseessä ohjaukselliset ja seurantaluontoiset käynnit kohdistuvat vanhempiin ja lapseen sekä usein lapsen lähiaikuisiin (esim. päiväkodin henkilökunta, opettaja). Lasten osalta käynnit voivat toteutua vastaanotolla, kotona tai päiväkodissa/koululla. Käyntikerrat määrittyvät tarpeen mukaan.

Kun yksilö- tai ryhmäterapian tarve on ilmeinen ja sen katsotaan edistävän kuntoutumista ja helpottavan arjessa pärjäämistä, voidaan sopia kuntoutusjaksosta. Sitoutuminen terapiaan ja itsenäiseen harjoitteluun on tärkeää tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Pidempikestoiset terapiajaksot (kun toimintakyvyssä on nähtävissä pidempiaikaista ja arkea suuresti haittaavaa vajetta) päätetään moniammatillisessa kuntoutustyöryhmässä ylilääkärin johdolla.

seututk-logo   Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Jos toimintakyvyssä on nähtävissä pidempiaikaista ja arkielämään suuresti haittaavaa vajetta, voi kuntoutuja olla oikeutettu KELAn vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaaksi (lapset ja aikuiset alle 65-vuotiaat).

KELAn kuntoutusta haettaessa tulee olla hoitavan lääkärin tekemä kuntoutussuunnitelma/B- lausunto (maksuton), johon yleensä liittyy hoitavan terapeutin/terapeuttien arvio kuntoutujan toimintakyvystä. Lisäksi kuntoutujan tulee liittää hakemukseen oma hakemus, jossa kuvataan tarkasti arjessa esiintyviä haasteita.

Jos hakemuksen teossa on haasteita, neuvoa voi kysyä paikallisesta KELAsta tai terveyskeskuksen sosiaalityöntekijältä tai palveluohjaajalta.

seututk-logo   Yksityinen kuntoutus

Kuntoutukseen voi hakeutua myös yksityiseen kuntoutusalan yritykseen lääkärin sitä puoltaessa. Lääkäri kirjoittaa tällöin SV3FM- lähetteen, jolloin kuntoutuja maksaa itse suurimman osan kuluista. Yksityisestä fysioterapiasta ja siihen liittyvistä korvauksista löytyy lisätietoja KELAn sivuilta.

seututk-logo   Vakuutusyhtiön korvaama kuntoutus

Vakuutusyhtiö korvaa mahdollisesti kuntoutuksen liikenne-, työ- ja koulutapaturmissa, potilasvahingoissa (www.pvk.fi) sekä vapaaehtoisissa vakuutuksissa kuten tapaturmavakuutuksessa, mutta tästä päätöksen tekee vakuutusyhtiö. Vakuutusasioissa tulee ottaa yhteys omaan vakuutusyhtiöön ja selvittää mahdollinen oikeus vakuutuksen mukaisiin korvauksiin. Yleensä vakuutusyhtiön maksaman kuntoutuksen tarjoaa yksityinen kuntoutusalan yritys.

seututk-logo   Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit

KELA järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joissa on saatavissa hyvää tietoutta omasta/lapsen sairaudesta , vertaistukea sekä keinoja ja vinkkejä arjessa selviytymiseen. Kursseja järjestetään lapsille perheineen, nuorille ja aikuisille. Aikuiskuntoutujien osalta sopeutumisvalmennuskursseille voi osallistua usein myös puoliso. Myös omaishoitajille järjestetään kursseja.

KELAn järjestämille kuntoutuskursseille (vaativa kuntoutus tai harkinnanvarainen kuntoutus) voi hakeutua lääkärin sitä puoltaessa. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkäriltä lausunto (maksuton B- lausunto, alle vuosi sairastumisesta). Kuntoutuskurssit ovat suunniteltu kuntoutumisprosessin tueksi. KELA järjestää kursseja myös yli 65-vuotiaille.

seututk-logo   Muut tahot

Eri sairausryhmien etujärjestöt järjestävät kuntoutuskursseja ja tapaamisia, yleensä vaatimuksena on jäsenmaksu ko. järjestöön. Lisäksi monien etujärjestöjen alla toimii suljettuja sosiaalisen median vertaisverkostoja (esim. facebook- ryhmät, chat- ryhmät).

Paikkakunnasta riippuen kunnassa/kaupungissa saattaa toimia erilaisia potilasyhdistyksiä (esim. invalidiyhdistys, nivelyhdistys), joilla voi olla tarjota erilaisia ryhmiä tai etuja paikallisiin harjoitustiloihin. Paikallisyhdistykset ovat mainio tapa kohdata myös vertaisia.

Kunta/kaupunki saattaa järjestää erilaisia ryhmiä vajaakuntoisille esim. erityisryhmien liikunnan kautta. Myös kansalaisopistojen tarjonnasta voi löytyä mieluisa harrastus. Lisäksi monilla urheiluseuroilla on nykyisin myös soveltavan liikunnan ryhmiä. Näistä tietoa löytyy oman kunnan ja/tai yhdistysten nettisivuilta.

Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n kautta on haettavissa Voimaa vertaisuudesta - lomia aikuisille ja lapsiperheille. Lisäksi haettavissa on myös muita tuettuja lomia.

Kuntoutujan oma panostus toimintakyvyn ylläpitämiseksi/parantamiseksi erilaisten aktiviteettien ja harrastusten parissa on suotavaa kuntoutustoimien aikana ja varsinkin niiden päätyttyä. Omatoiminen harjoittelu onnistuu useimmiten erilaisissa ryhmissä tai itse harjoitellen. Kuntoutustoimien yhteydessä pyritään aktiivisesti ohjaamaan kuntoutujaa omatoimisen harjoittelun polulle.