Neuvolaikäisten lasten suun terveys

 

undefined

Hyvät vanhemmat, 

Tähän vihkoon olemme koonneet teille hyödyllisiä vinkkejä neuvolaikäisten lasten hampaiden päivittäiseen hoitoon.

Pienten lasten hampaiden hoitamisen tarkoituksena on purentaelimistön parhain mahdollinen kehittyminen, suun terveyden edistäminen ja ylläpito sekä terveet hampaat nyt ja tulevaisuudessa.

Vanhempien esimerkki on paras tapa osoittaa lapselle hampaiden hoidon tärkeys. Vanhempien asenne suun puhdistukseen ja ruokailutottumuksiin vaikuttaa suuresti siihen, millaisia hampaiden hoitajia lapsista tulee. Lapselle on luotava positiivinen mielikuva hampaiden hoitamisesta: pelottelu hammaslääkärillä tai poraamisella on turhaa. Sen sijaan lasta voi kannustaa pesemään hampaat, jotta niistä tulisi terveet.

Maitohampaat ovat tärkeä osa lapsen puheen opettelua, syömistä ja hymyilemistä. Pidetään niistä yhdessä hyvää huolta!

 

undefined

 

 

Minkä ikäisenä ensimmäiset maitohampaat puhkeavat ja

millaisia oireita se aiheuttaa? 

 

 

Ensimmäiset maitohampaat puhkeavat noin 6 - 8 kuukauden iässä. Puhkeamisjärjestys näkyy alla kuvassa. Noin kolmeen ikävuoteen mennessä kaikki maitohampaat ovat puhjenneet.

 

 

                        undefined

Hampaiden puhkeamisen aikaan lapsen käytös saattaa muuttua normaalista poikkeavaksi: Lapsi voi olla ärtynyt, ikenet ovat arat tai turvonneet, syljeneritys lisääntyy sekä pureskelun tarve kasvaa. Myös vatsa saattaa olla löysällä. Nämä seikat voivat vaikuttaa myös lapsen nukkumiseen sekä ruokailuun.

Todennäköisesti hampaiden puhkeamisen yhteydessä voi nousta lievä kuume. Kuumetta ei kuitenkaan ole kuin korkeintaan pari päivää ja lämpö voi nousta 38,5 asteeseen. Hampaiden puhkeaminen ei aiheuta korvatulehdusta, yskää taikka nuhaa.

Jos siis kuumeilu pitkittyy tai nousee yli 38,5 asteeseen, lapsi on silloin oikeasti kipeä.

 

 

 

Kotihoitona kutiaville ja ärtyneille ikenille:

 

  • viileän purulelun tai kostean rievun pureskeleminen
  • kuolan pyyhkiminen leuan ja poskien alueelta ehkäisee ihon ärtymistä
  • särkyyn: lapsille tarkoitettu särkylääke tai peräpuikko ja/tai hampaiden puhkeamisgeeliä, ikeniä voi harjata pehmeällä vauvahammasharjalla

 

 

 

 

undefined

 

 

Mikä aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja kuinka sitä voi

ehkäistä?

Streptococcus mutans –bakteerit aiheuttavat hampaaseen reiän. Bakteerit käyttävät sokeria ravintonaan, jolloin bakteerit tuottavat aineenvaihduntansa seurauksena hampaiston pinnalle happoa, jota voi ehkäistä ksylitolilla. Happo syövyttää hampaan pintaa ja jos tilannetta ei korjata fluorilla, pääsee hampaaseen muodostumaan reikä.

Kariesta aiheuttavat bakteerit tarttuvat suuhun yleensä varhaislapsuudessa. Kariesbakteeri tarttuu lapselle sylkikontaktilla yleensä omien vanhempien tai isovanhempien välityksellä esimerkiksi tilanteissa, joissa lasta syötetään samalla lusikalla tai juomalla samasta pullosta tai nuolaisemalla esim. lapsen jäätelöä tai kun lasta suukotellaan suoraan suulle.

Tämän vuoksi vanhempien onkin tärkeää pitää huolta omasta suuhygieniastaan. Näin tartuntariskiä voi olennaisesti pienentää. Oma säännöllinen ksylitolin käyttö niin vanhempien kuin isovanhempien osalta vähentää kariesbakteerin tarttumisherkkyyttä.

Reikiintyminen kuriin:

  • Kariesbakteerit pidetään kurissa terveillä elämäntavoilla.
  • Napostelua ja runsaasti sokeria sisältävää ruokaa tulee välttää.
  • Säännöllinen ateriarytmi on noin 5 - 6 kertaa päivässä.
  • Isomman lapsen kanssa on hyvä sopia tietty herkkuhetki, esim. jälkiruokana ruokailuhetken yhteydessä.
  • Erityisesti maitohampaiden puhkeamisvaiheessa sokeripitoisia juomia ja makeisia ei tule antaa pienelle lapselle.
  • Janojuomana vesi . Ei mehua tai virvoitusjuomaa niiden sisältämän happamuuden (ja sokerin) vuoksi.
  • Jokaisen aterian jälkeen suuhun napataan ksylitolia sisältävä purukumi tai pastilli. Täysksylitoli vaihtoehto on paras.
  • Huolellinen hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä käyttäen pehmeää hammasharjaa sekä lapsen ikään sopivaa fluoritahnaa.
  • Säännölliset hammastarkastukset hammashoitolassa.

 Mehupullokaries

Mehupullokaries syntyy, kun hampaat joutuvat tiheään altistumaan sokerille. Vastapuhjenneet maitohampaat ovat erittäin alttiita reikiintymään.

Reikiintyminen alkaa yläetuhampaista, ja se voi olla niin nopeaa, etteivät hampaat ehdi edes puhjeta kunnolla, kun niiden kiille on jo tuhoutunut. Tällainen reikiintyminen on vaikeaa pysäyttää.  

                                           undefined

 

 

Miten ravinto vaikuttaa suun terveyteen?

 

Monipuolinen ravinto on lapsen kehittymiselle ja kasvulle kaikkein oleellisinta. Terveellinen ravinto tarjoaa hampaille hyvät kasvutekijät, antaa niiden kasvaa lujiksi sekä ehkäisee reikiintymistä. Esimerkiksi riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti on edellytys hampaiden terveydelle. Paljon pureskelua vaativa ruoka on hampaille hyväksi sekä vaikuttaa suun motoriikan eli purennan ja puheen kehitykseen.

Kasvavalle lapselle on hyvä opettaa säännöllinen ateriarytmi pienestä pitäen. Hätäisesti suunniteltu ruokailurytmi on hampaille haitaksi. Tällöin tärkeät erilaiset ruuan pureskeltavat rakenteet jäävät helposti vähäisiksi, samoin on syytä tarkkailla ruuan monipuolisuutta päivittäin. Koko perheen janojuomana on hyvä olla vesi ja ruokailun yhteydessä juodaan rasvatonta maitoa tai piimää.

 

undefined

 

 

 

 

 

Miten imetys vaikuttaa suun terveyteen?

 

Äidinmaito on ensisijainen ravinto imeväisiässä. Lapsi saa äidinmaidosta kaiken tarvitsemansa ravinnon sekä tulehdustaudeilta suojaavia tekijöitä.

Imeminen edistää lapsen suun alueen lihaksiston, leukojen ja purennan kehittymistä. Täysimetystä suositellaan kuuden kuukauden ikään asti ja imetystä muun ruokinnan ohella vuoden ikään asti. Imetystä voi jatkaa haluttaessa pidempään monipuolisen ruokavalion ohella. Sokeri ei kuitenkaan kuulu lapsen ruokavalioon.

Lapsen hampaiden puhjetessa on syytä ottaa huomioon imetyksen tiheys ja jatkuvuus reikiintymisen ehkäisemiseksi. Öinen imetys lisää reikiintymisriskiä, koska yön aikana syljen puolustusmekanismit ovat matalimmillaan.

 

 

                                                      undefined                                                   

                                                              

 

 

 

 

Millä tavalla tutti vaikuttaa lapsen hampaistoon?

 

Tutti liian pitkään käytettynä aiheuttaa leuan ja hampaiden poikkeavuuksia sekä purentavirheitä.

Poskien ja huulien lihasaktiviteetti lisääntyy lapsen imiessä tuttia tai tuttipulloa. Voimakkaat imemistottumukset, kuten tutin tai peukalon imeminen, voivat aiheuttaa ylähammaskaaren kaventumista ja avopurentaa (kts. kuva alla), joka vaatii myöhemmin oikomishoitoa. Näin ollen tutista ja tuttipullosta luopuminen ajoissa on hyvin tärkeää koko suun terveydelle.

 

                                              undefined

 

Lapsen luonnollinen imemisvietti alkaa vähentyä 6 - 8 kuukauden iässä, jolloin tutista luopuminen alkaa olla ajankohtaista.

Tutista on kuitenkin syytä luopua viimeistään kahteen ikävuoteen mennessä.                              

 undefined  undefined        

             

Anatomisesti muotoillut tutit tukevat kitalaen ja leuan kehitystä. 

 

 

 

Kuinka hampaat harjataan oikein?

 

  • Tehokkaalla ja säännöllisellä puhdistuksella edistetään parhaiten suun terveyttä.
  • Harjauksen tulisi kestää ainakin kaksi minuuttia.
  • Tahnan voi jättää harjauksen päätteksi suuhun, vain ylimääräinen tahna sylkäistään pois.Vedellä huuhtelua ei tarvita. Näin fluorin vaikutusaika pitenee.
  • Ruokailun jälkeen tulee odottaa n. 30 minuuttia ennen harjausta, sillä harjaaminen happohyökkäyksen aikana kuluttaa hampaiden pintoja. Aamulla harjauksen voi tehdä ennen aamupalaa.                      

undefined

       undefined

 

Millainen on oikea harjausasento?

 

 

  • Pikkulasten hampaita harjatessa lapsi voi maata hoitopöydällä tai sängyssä.
  • Lapsen pää voi nojata aikuisen polveen tai käsivarteen.
  • Isompi lapsi voi istua aikuisen polvella ja nojata kyynärvartta tai kämmentä vasten.
  • Harjausasennon tulee olla miellyttävä kummallekin ja lapsen suuhun tulee olla hyvä näkyvyys. Huulta voi kevyesti venyttää näkyvyyden parantamiseksi.
  • Posket tulee pitää rentoina ja takahampaita harjatessa suun pieni avaus helpottaa puhdistusta.

 

 

 

                                          undefined

 

Lasten sähköhammasharjan käytön voi aloittaa n. 3-vuotiaana, mutta aina vanhemman avustamana.

 

 

 

Mitkä ovat fluorinkäyttösuositukset? 

 

Fluorin käytöllä voidaan ehkäistä hampaiden reikiintymistä. Lasten riittävä fluorinsaanti turvataan seuraavia suosituksia noudattamalla:

  • Alle 3 -vuotiailta hampaat harjataan kahdesti päivässä, joista vain toisella kertaa hammastahnalla, joka sisältää 1000–1100 ppm F. Tahnaa annostellaan hammasharjaan sipaisun verran. Toisella harjauskerralla harjataan ilman tahnaa tai fluorittomalla tahnalla.
  • 3 - 5-vuotiaille harjaus kahdesti päivässä hammastahnalla, joka sisältää 1000–1100 ppm F. Tahnaa annostellaan pikkusormenkynnen kokoinen määrä.
  • Ensimmäisen pysyvän hampaan puhkeamisesta lähtien (6v.) harjataan kaksi kertaa päivässä hammastahnalla, jossa 1450 ppm F (junior/aikuisten tahna). Tahnaa annostellaan harjalle 0,5-2cm.
  • Vanhempien tulee valvoa hammastahnan käyttöä, liika fluorihammastahna nieltynä ei ole hyväksi.
  • Lisäfluorin tarve on yksilöllistä, sitä suositellaan, jos reikiintymisriski on suurentunut. Kysy lisää omasta hammashoitolasta.
  • Pintavedessä ja lähdevedessä ei ole fluoria. Jos kotitalouteesi tulee vesi syväporakaivosta, tarkistuta veden fluoripitoisuus vesinäytteellä. Lisätietoa saa kunnan ympäristötoimesta terveystarkastajalta.

Lasten ei ole syytä käyttää tahnoja, jotka sisältävät antimikrobisia aineita tai tahnoja, joiden ilmoitetaan ehkäisevän hammaskiven muodostumista tai valkaisevan hampaita.

 

            undefined

 

Ksylitoli

 

Miksi ksylitolin käyttö on tärkeää?

 

  • Estää reikiä aiheuttavien bakteerien kasvua.
  • Ehkäisee korvatulehduksia.
  • Vahvistaa suun omia puolustusmekanismeja.
  • Korjaa jo alkaneita kiillevaurioita.
  • Vähentää plakin määrää ja tarttuvuutta hampaan pintaan.

Ksylitolin riittävä päiväannos saadaan esim. 6 täysksylitolipurukumi palasta tai 8 ksylitolipastillista. Suositusten mukaan ksylitolia tulisi nauttia aina aterian ja välipalan jälkeen. Purukumin pureskelulle riittää 5 - 10 minuuttia kerrallaan. Pastillit imeskellään, jotta ne olisivat suussa mahdollisimman pitkään.

On kuitenkin muistettava, ettei ksylitolin käyttö korvaa hampaiden harjausta. Pienille lapsille suositellaan täysksylitolipastilleja. Kun lapsi oppii pureskelemaan purukumia nielaisematta, voi pastilleista siirtyä purukumin käyttöön.

                                      undefined

 

 

 

Hyödyllisiä nettisivuja

 

www.hamsu.net

www.lapsenhampaat.fi

www.hammaslaakariliitto.fi/suunterveys

www.kaypahoito.fi

www.helsinki.fi/hammas/puhtaathampaat/

 

 

 

Tekijät:

Jyväskylän ammattiopisto, lähihoitaja, suun terveydenhoidon koulutusohjelma Elina Asp, Salla Kytöjoki, Heidi Pajuaho

Terveydenedistämisen vast. Shg Vuokko Kolehmainen ja shg Reetta Tallgrén, Keski-Suomen Seututerveyskeskus, Suun Terveydenhuolto

Kuvat: Heidi Pajuaho, ainu.fi, hammaslaakariliitto.fi, perhekerho.net, terveyskirjasto.fi, ClipArt, Webdento

1/2014 / 3. painos 2017