Hampaiden vihlonta ja sen hoito

 

Hampaiden vihlonta on kiusallinen ja yksi yleisimmistä pään alueen kiputiloista. Vihlontaan voi olla useita eri syitä, jotka selvittämällä voidaan vaivaa hoitaa oikealla tavalla. Joskus syy ei löydy hampaista vaan oireita voi aiheuttaa kasvokipu, jota ei huolellisellakaan hampaiston hoitamisella saada helpotettua.

 

Hampaan näkyvää kruunuosaa peittää elimistön kovin kudos, kiille. Kiilteen alla oleva hammasluu (dentiini) on huomattavasti pehmeämpää. Hammasluussa on nesteiden täyttämiä mikroskooppisen pieniä kanavia, jotka johtavat hampaan pinnalta ydinonteloon (pulpaan) saakka. Nesteiden liikkuminen kanavissa, esimerkiksi kylmän aiheuttamana, voi aiheuttaa vihlontatyyppistä kipua.

 

Tyypillinen vihlontaoire on ohimenevä, terävä ja hyvin paikallistettava vihlaisu, joka tuntuu usein kylmän juoman tai ruoan, makean tai happaman nauttimisen yhteydessä. Tavallisesti vihlonta lakkaa välittömästi pienen ajan sisällä ärsykkeen poistumisesta.

 

Paikallisen, yhteen hampaaseen rajoittuvan vihlonnan aiheuttajia:

  • Bakteerien aiheuttama karies (reikä) hampaassa tai uudelleen reikiintynyt vanhan paikan sauma. Rikkoutunut kiille saa aikaan vihlontaa kylmää ruokaa tai juomaa nautittaessa.
  • Mikrofraktuura (pintahalkeama) hampaan kiilteessä, jolloin purentarasitus voi aiheuttaa voimakastakin vihlontaa erityisesti tuoreessa halkeamassa. (mm. bruksauksen eli hampaiden narskuttelun seurauksena)
  • Harjausvaurion, hoitamattoman ientulehduksen tai oikomiskojeen aiheuttama ienvetäymä, jolloin hampaan kaulaosa paljastuu.

 

Laajalla alueella, epämääräisempää vihlontaa aiheuttavia tekijöitä:

  • Mekaaninen hampaan pinnan kuluminen: vääränlaiset harjaustottumukset (kovaharjaksinen (medium/hard) hammasharja, liiallinen voimankäyttö > ienvetäymä, paljaan juurenpinnan kuluminen) tai kuluttava, epätasapainoinen purenta (hampaiden bruksaus)
  • Kemiallinen hampaan pinnan kuluminen: suun happamuus, eroosio (ruokavalio sisältää runsaasti/toistuvasti happamia tuotteita), happaman mahasisällön nouseminen suuhun (refluksi), bulimia
  • Parodontiittipotilaan hoidon jälkeinen vaiva (mekaaninen puhdistus ohentaa juurenpinnan sementtikerrosta ja syventyneiden taskujen paranemisen yhteydessä ikenet vetäytyvät > paljastunut juurenpinta altistuu ympäristön ärsykkeille)

 

Myös hampaiden paikkaaminen yhdistelmämuovilla voi aiheuttaa ohimenevää vihlontaa. Vihlontaa saa aikaan paikkauksen jälkeisten ensimmäisten vuorokausien aikana muovissa tapahtuva kutistuminen, mikä aiheuttaa hammasluuhunjännitystä. Yleensä vihlonta rauhoittuu muutaman viikon aikana, kun hammas tottuu muovipaikkaan. Jos paikkauksen jälkeinen kipu ja vihlonta eivät asetu muutaman viikon sisällä, voidaan paikka tarvittaessa poistaa ja laittaa tilalle hammasluuta rauhoittava väliaikainen paikka. Tällä toimenpiteellä pyritään rauhoittamaan hammasluuta, jotta hampaan pulpan eli ydinontelon hermokudos ei vaurioidu peruuttamattomasti ja vaadi juurihoitoa.

 

Hampaiden vihlominen voi joskus muuttua krooniseksi eli pitkäkestoiseksi. Tällöin kipu aiheuttaa pulpaan pysyviä vaurioita (hoitovaste on heikompi ja kiputilan paraneminen saattaa kestää kauan). Tällöin tyypillinen oire on lämpötilan muutoksesta kuten kylmästä ulkoilmasta lämpimään sisäilmaan siirtymisen seurauksena aiheutuva minuutteja kestävä kipu.

 

Hampaan pulpan kipu on hyvin vaihtelevaa pulpatulehduksen asteen mukaan ja se saattaa muistuttaa lähes kaikenlaista kasvokipua. Särky voi tuntua eri paikassa, kuin missä kivun aiheuttama hammas on. Pulpakipu alkaa lyhytkestoisilla vihlaisuilla ja yleensä muuttuu jatkuvaksi säryksi. Pulpan kiputilassa hammas avataan ja tehdään juurihoito.

Vihlonnan kotihoito      undefined


Tärkeintä vihlonnan hoidossa on pysäyttää vihlonnan aiheuttajat. Kotihoidon tarkoituksena on ehkäistä ienvetäymien lisääntyminen ja laajeneminen, paljastuneen hammasluun reikiintyminen ja suojata jo paljastuneita hammaskauloja. Keskeistä hoidossa on oikeanlainen omahoito, terveellinen ruokavalio ja säännölliset tarkastukset.

 

Tärkeää on omaksua kevyt ja huolellinen harjaustekniikka pehmeällä hammasharjalla ja fluorihammastahnalla, joka sisältää vähän hankaavia ainesosia. Sähköhammasharjan avulla voi vähentää liiallista voiman käyttöä, paineentunnistinominaisuus tässä hyvänä apuna. Lisäksi sähköhammasharjan on todettu puhdistavan hampaat tavallista harjaa tehokkaammin. Hyvällä puhdistustekniikalla voi pitää happaman bakteeriplakin paremmin poissa hampaiden pinnoilta.

 

Vihloville hampaille on kehitetty päivittäiseen käyttöön tarkoitettuja hammastahnoja, jotka voivat auttaa vihlontaan. Tahnojen ainesosat voivat tukkia väliaikaisesti hammasluun pieniä kanavia, joiden paljastuminen aiheuttaa vihlontaa. Usein vaikutukset kuitenkin tuntuvat vasta tahnaa pidempään käytettäessä. Harjauksen lisäksi tahnaa voi sivellä suoraan vihlovaan kohtaan vaikuttamaan.

 

Happamien tuotteiden usein toistuvaa käyttöä on syytä välttää. Käyttö kannattaa keskittää pariin käyttökertaan päivässä. Happamia ruoka-aineita ovat esimerkiksi virvoitusjuomat, light-juomat, urheilu- ja energiajuomat, erilaiset mehut, kuten appelsiini- ja omenatäysmehut, marjamehut, sitrushedelmät sekä etikkaa sisältävät ruoat.

 

Hampaiden harjausta olisi syytä välttää heti ruokailun jälkeen, koska kiille liukenee herkemmin bakteeriplakin pH:n laskun eli happohyökkäyksen aikana. Suositeltavaa on ennemmin huuhdella suu tai käyttää ksylitolipurukumia tai – pastilleja.

 

Vihlontaa voi myös ennaltaehkäistä apteekista saatavilla lisäfluorivalmisteilla kuten tableteilla ja purskutteluliuoksilla,
jotka vahvistavat hammaskiillettä.

                                 

Vihlonnan hoito vastaanotolla

                                                                                                             
Vihlominen on harvoin kiusallisuudestaan huolimatta vakava oire, mutta on silti mahdollista, että se pitkään jatkuessaan johtaa pulpavaurioon ja jopa juurihoidon tarpeeseen.Tästä syystä vihlomisen hoitoon kannattaa panostaa ja hakeutua vastaanotolle tutkimuksiin syyn selvittämiseksi.

 

Jos vihlomisen syynä on reikiintynyt hammas, hammaslääkäri selvittää voidaanko vielä tehdä karieksen pysäytyshoitoa vai vaatiiko se paikkaushoitoa. Vihlovat ja vuotavat paikansaumat tarvitsevat paikkaushoitoa.

 

Pitkälle edennyt hampaiden eroosio voi johtaa laajoihin hammasvaurioihin, jotka vaativat korjaavaa hoitoa. Siksi
happamista ruoista ja juomista tai refluksitaudista johtuvan eroosion syyt tulisi aina selvittää ja puuttua niihin.

 

Hampaistossa havaittavia purennan häiriöitä voidaan hoitaa esimerkiksi purentakiskolla (bruksaus) tai purentaa tasapainottamalla esimerkiksi muovilisäyksin tai hionnoin.

 

Jos hampaassa on pintahalkeama (mikrofraktuura) tai lohkeama, voidaan lohjennut tai lohkeamassa oleva hampaan osa korjata paikkaamalla. Pintahalkeaman hoitoon voi lievissä tapauksissa riittää hampaan purennan tasapainotus tai
purennassa olevien pintojen suojaus paikka-aineella. Joissain tapauksissa hampaan kruunutus voi lopettaa kiusallisen vaivan, jos hampaassa on laaja paikka.

 

Vastaanotolla paljastunutta ja vihlovaa hammasluuta voidaan käsitellä aika ajoin vahvemmilla fluoripitoisilla aineilla, jotka vähentävät vihlomisherkkyyttä. Tarkoituksena on helpottaa akuuttia kiputilaa nopeasti ja ehkäistä kivun kroonistumista ja edesauttaa hammasluun luonnollista paranemista. Käytettävien valmisteiden on tarkoitus tukkia hammasluun pinnalla olevia huokosia saostamalla niihin mineraaleja, ja näin estää vihlontaa aiheuttavaa huokosissa tapahtuvaa nesteen vaihtelua.

 

Lisäksi vastaanotolla annetaan neuvontaa liittyen ruokailutottumuksiin ja hampaiden omahoitoon.

                                                      undefined